On tärkeää muistaa, että se mitä teemme, ei ole aina sitä mitä me olemme.
Niin usein jää kiinni niihin asioihin, joita on tehnyt aiemmin. Hyviin ja huonoihin. Epäonnistumiset ja suoranaisesti jopa pahatkin sanomisemme ja tekemisemme jäävät määrittelemään omaa olemista. Oma olo on kamala kun vatvoo asioita mielessään, ei anna itselleen lupaa päästää irti. Mielessä saattaa pyöriä levy: olen huono, kun olen tehnyt sen ja sen ja senkin vielä. Pahimmillaan vanhat asiat jäävät vaikuttamaan elämään vuosiksi.
Huonotkin teot ovat totta, kyllä. Tosiasiassa ne eivät aina ole niin pahoja ja huonoja, kuin miltä ne itsestä tuntuvat. Tai jos vaikka olisivatkin, voi silti miettiä, mistä teko johtui. Voiko muuttaa niitä asioita elämässään ja itsessään jotka saivat sen teon aikaan? Vanhat asiat eivät saisi liiaksi määrittää sitä, mitä olemme nyt. Jokaisella tulisi olla oikeus virheisiin ja niistä oppimiseen. Ja itselleen tulisi antaa lupa muuttua.
Vain sinä itse lopulta tiedät, millainen elämäsi tulee olla ja millaisen siitä haluat rakentaa.
Yhteiskunta, läheiset, ystävät , elokuvat, lehdet, blogit - kaikki määrittelevät maailmaa ja elämää. Vanhat tavat jäävät elämään pitkiksi ajoiksi, vaikkei niillä olisikaan enää mitään merkitystä oman arjen kannalta. Saattaa myös huomata pohtivansa, että ehkä elämän pitäisikin olla sellaista kuin sillä kaverilla joka lähti ulkomaille, tai yhtä raikasta ja kaunista, kuin sen yhden bloggaajan kotona on. Unohtaa sen, että oikeastaan ei ole koskaan haaveillut ulkomaille lähtemisestä ja sen, että oikeastaan inhoaa raikkaan valkoista sisustusta. Ehkä läheiset ajattelevat myös tietävänsä paremmin, millainen elämä olisi toisen kannalta paras.
Niinpä siis:
Kuuntele itseäsi, siis ihan ajan kanssa, niin tiedät mikä sinulle on parasta. (tiedän, se on helpommin sanottu kuin tehty. :) )
Näinpä, joskus pitää päästää menneisyydestä irti. Menneisyys muokkaa sinua, mutta ei ohjaa tulevaisuuttasi. Virheistä ja kompastuksista täytyy ottaa oppia, käydä ne läpi, mutta myös uskaltaa jättää ne taakseen.
VastaaPoistaKaiken tärkeintä on anteeksianto, niin itselle kuin toisillekin. Ei kannata antaa katkeruuden siemenelle sijaa, joka tukahduttaa ajan kanssa koko kasvuston rihmastollaan.
On tärkeää, että saamme elää vapaina, omina itsenämme, juurikin kuten sanoit - kuulostella omaa tahtoa, omia tunteita. Elää kuten itsestä tuntuu hyvältä, huolimatta toisten mielipiteistä ja toisten 'tuomitsemisista'.
En tarkkaan tiedä, mitä postauksella tarkoitit. Mutta uskon, että meistä monilla on menneisyydessä asioita, joita haluaisimme muuttaa. Siihen meillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta, vain siihen - miten elämme tämän päivän ja tulevaisuutemme.
Kiva kun jatkoit ajatusteni virtaa tänne ja veit niitä eteenpäin. :) Ei tällä kirjoituksellani ollut suurempaa tarkoitusta, olin vain pohtinut näitä asioita tosiaan töissä (ja kyllä muutenkin toki). Jotenkin oli sellainen työpäivä perjantaina, että nämä asiat oli erityisen pinnalla ja saivat sitten asioita pohtimaan taasen.
PoistaTodella hyvä kirjoitus. Itse painiskelen tällä hetkellä ystävyyden ja anteeksiantamisen kanssa. Jokaisella on oikeus virheisiin, mutta miten voin antaa uuden mahdollisuuden, kun luottamus on vedetty aivan nolliin?
VastaaPoistaSe onkin vaikeaa, kun ei voi luottaa. Voiko olla ystävyyttä ilman luottamusta? Voisiko vain antaa anteeksi, muttei luvata enää luottaa? Voihan luottamus palautua ajan kanssa.
PoistaOlipa kiva ja viisas kirjoitus! Oman itsensä näköisen elämän eläminen tosiaan on yllättävän vaikeaa, ja sen kanssa on täälläkin päässä painittu jo jonkin aikaa :) hankalaksi asian tekee se, ettei aina ihan itsekään tiedä, mitä oikeasti haluaa. Mitä jos haluaa valkoisen, raikkaan kodin ja kynttilänvalossa kylpevän pienen kotikolon? Tai sama suuremmassa mittakaavassa?
VastaaPoistaNiinpä, tietäisikin mitä haluaa. Jotenkin kai sitä pääsee edes siihen oikeaan suuntaan, kun tunnustelee sitä, että mikä ei ainakaan tunnu itsestä pahalta. Että oppii tunnistamaan ne omat tunteensa. Mutta se on niin vaikeeta kyllä, kokemus puhuu täälläkin, mutta yritystä on kuiteskin aina että tekisi elämää itseään varten. :)
Poista