Sivut

tiistai 31. tammikuuta 2012

Hiusunelmia

Hää juttuja suunnittelen tosiaan aina vähitellen. Isoimmista asioista lähes kaikki (paitsi hääauto, yöpymispaikat ja pari muuta juttua) ovat valmiina. Samoin kampauksen ja meikin olen jo varannut. Kampauksia olen miettinyt myös jo hieman ja voi kuinka kovasti tahtoisinkaan jättää hiukset auki... Minulla on pitkät ja keskipaksut hiukset ja sellaiset loivat kiharat (suoristusraudalla tehdyt) sopivat minulle hyvin vielä kaiken lisäksi (suurin osa kiharakampauksista ei tosiaankaan käy minulle...). Mutta kun kampaajani sanoi ettei kannata riskeerata hiusten kanssa, todennäköisesti kampaus lässähtää liian aikaisin. Nyyh... Mutta saahan sitä haaveilla...





Todennäköisesti päädyn johonkin rentoon kampaukseen, sillä en halua olla 'liian laitettu'. Onneksi luotan kampaajaani ja saadaan varmasti jotain kivaa keksittyä. Mutta olisi se kiharakampaus niin kaunis...

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Lämpöistä huomenta

Hyrr, mittari näyttää meillä melkein -20 astetta. Aamulehtien hakeminen postilaatikosta oli hieman viluisaa. Hieman hämmentävää on olla hereillä jo tähän aikaan, sunnuntaina! Mutta tämän dietin aikana olen ollut tosi virkeä ja melko pirteäkin. Sietää olla tyytyväinen, että saa itsensä ylös viikonloppunakin jo kuuden pintaan. Mitä kaikkea sitä ehtiikään! Ja vaikka sisällä on ihan lämmin, olen niin viluinen, että varustaudun aina kylmää vastaan tehokkaasti.

 



Kuukausi tosiaan herkkulakkoa takana, kaksi viikkoa tiukempaa diettiä. En ole selvillä tarkoista painolukemista tai ympäriltä hävinneistä senteistä, mutta tuntuma on, että hyvään suuntaan ollaan menossa. Kerrottakoon tähän diettiin liittyen, että tavoitteeni on karistaa ne ylimääräiset kilot, joita tässä vuosien varrella on tullut ja päästä takaisin siihen hyvän olon painoon. Mistään kovin dramaattisesta ei siis puhuta, mutta normaalipainon sisällä laiduttaessa ne kilot on aika tiukassa. Ja viime yönä näin unta siitä, että vedin kaksin käsin karkkia... :D

Minä jatkan aamua eteenpäin, ihanaa sunnuntaita!

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Tänään

Heh, meinasin laittaa otsikoksi dagens ihan vitsillä, asukuvaa täältä ei löydy. Eikä sitä kukaan haluaisi nähdäkään, päällä on ollut koko päivän, koirakko treenejä lukuunottamatta, yöpuku... Että ei kovin sykähdyttävää. Mutta miksi laittautua, kun koko päivä muutamine taukoineen on jälleen mennyt näissä tunnelmissa:


Ja nyt iloitaan tästä:


Niin ja vuoden alusta alkanut laihdutus, herkkulakko ja elämän parannus on alkanut hyvin. Olen tosi ylpeä itsestäni ja itsekuristani. Tämä on ollut ihan helppoa! :)

lauantai 21. tammikuuta 2012

Dreaming of...

Sain Furiahzilta haasteen, jota onkin ollut muistakin blogeista hauska katsoa: "Kerro ilman materiasyyllisyyttä, mitkä viisi tavaraa ostaisit, jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa."


Ja minähän aloin miettimään. Ensimmäinen ajatus oli että jos minulla olisi kaikki maailman rahat niin eipä näkyisi tätä naista enää töissä. ;) Eli ostaisin itselleni vapaa-aikaa/ vapauden. Toisekseen ostaisin itselleni oman lentokoneen ja muutaman asunnon ympäri maailmaa, joihin sitten lennellä viettämään sitä vapaa-aikaa. Neljänneksi palkkaisin työntekijöitä hoitamaan mun arkipäivän asiat ja viidenneksi järjestäisin meille rahasta huolehtimatta mielettömät häät.

No, sellaisia unelmia löytyy, mutta jos nyt mennään siihen, että "kaikki maailman rahat" tarkoittaisi että omalla kohdallani tarpeeksi rahaa, niin mihin sijoittaisin sitä. Tässäpäs tuleepi niitä.



Aika laukkupainotteista tuntuisi olevan unelmissani. Canada Goose -takki on ollut jo useamman vuoden himotukseni, mutta liian kallis. Hauskaa, kun nyt niitä näkee paljon muidenkin haaveina. Ja toivoisin voivani ostaa jotkin ihanat designer-kengät häihini. Luulenpa, että ei onnistu näillä budjeteilla, mutta aina saa haaveilla.

En haasta nyt ketään, mutta kaikki tehkööt tämän jos on haaveilufiilis. Ja olisi hauska kuulla mitä muut tekisivät jos ihan aikuisten oikeasti rahaa olisi kuin roskaa?

torstai 19. tammikuuta 2012

Nam Nam!

Tänään luin Hesarista huippu-uutisen, siis omalla mittakaavallani! Eeva Kolu palaa ruokablogaajaksi, nyt HS.fi sivustolle. Olinkin jo ehtinyt kaivata noita Kolun reseptejä, sillä ei ole kerran tai kaksi, kun vieraita on tullut kestittyä hänen ohjeidensa mukaan tehdyillä ruoilla. Lisäksi mukana on aina kivoja kuvia ja tarinaakin vähän... Tykkään!

Yksi viime kesän lemppareista oli parsapiiras, jota suosittelen kokeilemaan jos yhtään raaka-aineet innostavat.


Ja jos ei pelkää kaloreita kovasti, on tämä chilisuklaakakku ihan todella, noh, suklaista eli hyvää.


Jos siis kaipaa uusia ja päivittyviä ideoita omaankin keittiöön, suosittelen siirtymään heti miten tänne!

tiistai 17. tammikuuta 2012

Kauniita

Tälle päivälle tarvitsin kauniita asioita ajatuksiini. Tässä hieman kuvia myös tänne.







Kauniit asiat saa aina paremmalle tuulelle, erityisesti kaikki hieman höpsökin. Elämän kiertokulku vain pistää mietteliääksi ja surullista on joutua pohtimaan, että minkä mustan asun saattaa pian joutua päälleen pukemaan. Mutta onneksi kauniit muistot jäävät elämään.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Ja rasva lähtee!

Liityin mukaan haasteeseen, nimittäin GoFatGo! -haasteeseen, jota FitFarm pitää yllä. Ensimmäinen noista GFG haasteista taisi olla keväällä 2010 ja olin mukana jo siinäkin, joten tiedän tuon jutun olevan minulle hyvä. Välillä olen ollut muutenkin GFG ruokavaliolla ja tosiaan tuloksia sillä tulee hyvin eikä ole nälkä yhtään. Seuraava GFG alkaa maanantaina 16.1.2012 ja koska olen jo lähestulkoon pari viikkoa ollut tuolla ruokavaliolla, on helppoa hypätä mukaan haasteporukkaan. Nyt siis karsin ne viimeisetkin turhuudet ruokavaliosta pois.


Olen kartoittanut omalla kohdallani kaksi ongelmaa tuosta GFG ohjelmasta. Nimittäin: ruokavalio jota siinä pitää noudattaa, antaa kyllä paljon myöten. Mutta mulla kun on kiire, on helppoa tehdä aina sitä yhtä ja samaa, mikä on sitten melkoisen tylsää pidemmän päälle ja omiaan sitten saamaan minut lipsumaan ruokavaliossa. Nyt pyrin tekemään ruoat viikonloppuisin valmiiksi pakastimeen, että on mahdollisimman helppoa syödä monipuolista ruokaa.



Toinen ongelma on liikkuminen. En tiedä mihin kohtaan päivää liikuntaa lisäisin. Aamulla minun on ainakin helppoa kävellä töihin, mistä tulee jo lisää aktiivisuutta. Salillekin on helppoa mennä, kun sellainen löytyy töistäkin. Eli ei pitäisi olla tekosyitä? No, aika vaan on se rajoittava tekijä; tärkeintä kun on ehtiä lukea mahdollisimman paljon pääykokeita varten. Tavoite on, että kaikki onnistuu yhdellä kertaa. Mutta koska stressi on lähinnä este onnistumiselle, on tämä GFG mulle sopiva siksikin; on helpompaa noudattaa tarkkoja ohjeita kuin miettiä asiat joka päivä uudelleen ja soveltaen. Siksi se sopii myös tähän kiireiseen elämääni. Olen siis päättänyt, että onnistun!

Tavoitteena siis kevyempi vuosi 2012!

lauantai 14. tammikuuta 2012

Hetkinen

Olen ollut herkkulakossa nyt kaksi viikkoa ja yllättävän hyvin olen siinä mielestäni onnistunut. Olen syönyt muutenkin kevyesti ja terveellisesti, tosin en ennenkään niin huonosti syönyt. Vaikeinta on kuitenkin kahviloissa. Mitä syödä? Oma vastaukseni: ei mitään. Vaikka kahviloiden herkut houkuttavat, olen pysynyt kahvissa. Olen tosi tyytyväinen ja heti tuntee että uusi herkuton elämä näkyy myös ulospäin. Harmillisesti kahviloista ei löydy mitään järkevää syötävää silloinkaan kun sitä haluaisi. Tänään olisin mielelläni syönyt jotain terveellisempää kahvin kanssa, mutta ei sellaista löytynyt. Terveelliseksi kun en lue juustoa ja voita sisältäviä suolaisia piiraita, saati sitten makeita kakkuja ja pullia.

Vietin siis itsekseni kahvihetkisen pelkällä kahvilla. Pidän muuten kahvittelusta ihan yksinkin. Teen sitä toki työmatkoilla jonkin verran joka tapauksessa, mutta ei minua muutenkaan haittaa istahtaa kahvilaan joskus ihan yksin. Useimmiten minulla on mukana lukemista tai vähintään selailen nettiä puhelimella. Mutta yksin on ihan mukavaa, se on sitä kuuluisaa laatuaikaa ihan vain itselle. :)


Kahvihetki virkisti mieltä ja kehoa. Nyt viettämään iltaa kotihiirenä.

torstai 12. tammikuuta 2012

Ei niin sisäinen bridezilla

Koin tänään ensimmäisen bridezilla hetkeni. Aika myöhään kyllä, ajatellen, että häiden suunnittelu aloitettiin jo viime kesänä ja olen yleensä aikamoinen kontrollifriikki. Mutta oli siihen friikahtamiseen mielestäni aihettakin.


Sain eilen illalla, puoliunessa, sellaisen fiiliksen, että meniköhän se kirkon varmistusaika jo. Olin siis varannut kirkon hyvissä ajoin (vuotta etukäteen, enkä todella ollut edes ensimmäinen) ja kirkko piti sitten varmistaa nyt tammikuussa. Eilen illalla tosiaan mieleeni tuli, että olihan sitä aikaa varmasti se koko tammikuu. Tarkistin muistiinpanoista ja kyllä oli. No tänään aamulla soitin sitten varmistaakseni varauksen ja tapahtui varmaan yksi pahimmista mitä voisi tapahtua. Meidän varausta ei löytynyt! Olivat siis onnistuneet hävittämään varauksemme ja ko. ajalla oli tietenkin jo toinen pari! Voin kertoa, että muutama valittu sana tuli sanottua. Meillähän on jo kaikki periaatteessa varattuna ja save the date -kortitkin postitettuna, joten olisi aika kallista/ työlästä/ ikävää alkaa kaikkea järkkäämään uudelleen. No, lopputulemana työntekijä oli saanut siirrettyä aikooja siten, että saimme kuin saimmekin vihkimisemme tuolle päivälle, 15 min aiemmin kuin piti.

Mutta ei voi kyllä edes kiittää, koska ei tuollaisia mokia vain tehdä ja vähintä, mitä he pystyivät, oli siirtää noita aikoja. Oli vielä ylimielinen työntekijä ja jos aikaa ei olisi järjestynyt, olisi kyllä lähtenyt sellaiset selvitykset vetämään että... Loppu hyvin kaikki hyvin, mutta uskomatonta, miten voi tällaistakin tapahtua!

Toivottavasti muut jutut sujuu paremmin.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

January

Nyt ollaan jo tammikuussa, aika on vierähtänyt ohi huomaamatta. Joulun jälkeen olen saanut itselleni jostain kehitettyä lisää täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Vaikka mieheni ei sitä allekirjoittaisikaan. ;) Toivottavasti saan pian itselleni tilaamani uuden kalenterin, johon voin laittaa ylös kaikki tehtävät asiat. Ehkä työkalenterikin siistiytyy siinä samalla. Uskon vakaasti nimittäin siihen, että kun saan hommat organisoitua, on helpompi mennä kohti tavoitteita. Eikö vain? Itsestäni tiedän sen, että en saa mitään aikaan, ellen tee tarkkoja suunnitelmia. Tarvitsen rajat, että hommat onnistuu, muuten kaikki menee haaveiluksi. Miksi en siis ottaisi tästä oppia ja tekisi niitä rajoja, elämä helpottuisi huomattavasti.


Kuva

Mitä siis kalenteriini tulee? Työajat, tietenkin. Tämä on tärkeää vaikka teenkin säännöllistä työaikaa. Mutta kun en koskaan muista, mihin aikaan ensimmäinen asiakas tulee seuraavana päivänä tai moneltako ja missä se kokous olikaan maanantaina. Summittaisten työasioiden kirjaaminen kalenteriin helpottaa varmasti. Lisäksi kalenteriini laitan tietenkin opiskeluajat, mutta myös ihan tarkemmat suunnitelmat sille, miten päivät aikataulutan. Lisäksi olen kaivannut muistikirjaa mihin kirjata ylös kiinnostavat asiat liittyen musiikkiin, kirjoihin, ilmiöihin... Ehkä niistä riittää tännekin kerrottavaa välillä.

Sellainenkin lupaus tälle vuodelle. Täsmällisyys ja järjestelmällisyys.