Äly hoi!

Äly ja sen ilmeneminen, tai ehkä pikemminkin se, että miten sitä pitäisi ilmentää, on pohdituttanut minua sen jälkeen kun luin Hello Helenen Helenen bloggauksia tällä viikolla. Ajatukseni eivät liittyneet oikeastaan Helenen kirjoituksiin juurikaan vaan siihen, millaisia odotuksia lukijat olivat ilmeisesti häneen kohdistaneet ja miten hän itse kommentoi oman bloginsa tarkoitusta. Lyhyesti itseäni mietityttäneet kommentit olivat muun muassa, että miksi lukijoiden mielestä älykäs ja paljon saavuttanut bloggaaja kirjoittaa heidän mielestään ehkä tyhmästi ja pinnallisesti. Ja sitten taas myös se, että Helene kirjoittaa pitävänsä blogiaan harrastuksistaan ja oppiakseen, blogi ei siis ilmennä hänen koko elämäänsä.

En ollut tuota älykkyys teemaa suhteessa blogeihin edes miettinyt aiemmin juurikaan. Luen blogeja, joista välittyy se, että kirjoittajat ovat älykkäitä ja ajattelevia ihmisiä, vaikka saattavatkin kirjoittaa myös pinnallisista asioista. Eivätkä pinnalliset asiat ole sen huonompia kuin muutkaan, päin vastoin; minusta on tärkeää osata nauttia myös pienistä ja turhistakin asioista, kaiken ei tarvitse olla syvällistä. Harvoin tapaan muutenkaa oikeasti typeriä tai loputtoman pinnallisia ihmisiä, yleensä kyse on siitä, että henkilö ei ole tottunut ajattelemaan asioita laajemmassa kontekstissa, kenties vaikkapa nuoren ikänsä takia (en halua yleistää kuitenkaan, tuo on vain esimerkki!). Ja olen aina taipuvainen ajattelemaan ihmisistä hyvää ja haluan uskoa, että heistä löytyy paljon muutakin, kuin mitä he sillä hetkellä tuovat itsestään esille, voi vain olla, etteivät he ole itsekään vielä itseään löytäneet täysin.

Omalla kohdallani (ja toki tämä pätee muihinkin) esimerkiksi en koe, että olisin tyhmä, jos kerron etten tiedä jostain asiasta mitään. Pidän sitä ennemminkin vain järkevänä; miksi esittää asiantuntijaa, jos ei sitä ole. Jos en myönnä tietämättömyyttäni, kuinka voisin koskaa oppia lisää. Ja saatan välillä kirjoitella vaikkapa kommentteja kommenttibokseihin kiireellä ja myöhemmin niihin palatessa ajattelen, että voi mikä urpo olinkaan, kun noinkin tuon asian muotoilin. Mutta no, se olen minä, enkä ole täydellinen. Ja näissä kirjoituksissani on varmasti aina enemmän kuin kaksi kirjoitusvirhettä. Inhottavaa, mutta olen vain liian kärsimätön tekemään tarkkoja oikolukuja useaan otteeseen, jotta teksti olisi täydellisesti tuotettu. Ja ihan oikeasti en aina varmaankaan vaan tiedä, että joku sana onkin yhdyssana.

Miten sitä paitsi blogissa pitäisi älykkyys tuoda esiin? Jokaisen kirjoituksen tulisi kenties olla pieni tieteellinen artikkeli tai ainakin niissä pitäisi olla jokin todella puhutteleva ajatus ehkäpä? Ehkä pitäisi kirjoittaa vain työasioista? Luulen, etten jaksaisi lukea blogia, joka olisi edellämainitun kaltainen. En jaksa kiinnostua tieteellisistä näkökulmista jatkuvasti ja mitä niistä sitten saisi edes irti, jos on itse aivan muun tieteenalan kasvatti? Enemmän saan tässä yhteydessä omaa ymmärystäni laajennettua, kun ihmiset kirjoittavat ilmiöistä arkisesti. Enkä pidä siitä, että omaa älyä korostetaan jatkuvasti. Ja entäpä jos minä kirjoittaisin omista töistäni vaikkapa? Eivät ne tekstit olisi pohdintaa siitä, minkä tieteellisen tutkimuksen  perusteella valitsin sen ja sen lähestymistavan siinä ja siinä asiakastapauksessa, koska en vaan mieti sellaista töissäkään. Töiden ja koulutuksen kautta ammennan osaamista maailman sosiaalisesta ulottuvuudesta ja se välillä näkyy teksteissäni. Mutta pikemminkin vain siksi, että koen niillä ajatuksilla olevan oikeasti merkitystä myös muille. Että ehkä muutkin hyötyvät niistä oivalluksista tai ehkä saan puettua sanoiksi muidenkin ajatuksia. Ja tällaisista teksteistä pidän muidenkin blogeissa.

Blogit ovat kirjoittajansa näköisiä ja aina vain pintaraapaisu todellisuudesta. Ja hyvä niin. Toisaalta uskon oikeastaan kaikkien lukemieni blogien olevan oikeasti aitoja ja rehellisiä, sillä sellainen välittyy lukijalle. Jokainen blogi saa olla juuri sellainen, kuin on, pinnallinen tai vähemmän pinnallinen. Niissä saa mielestäni tuoda esiin enemmän tai vähemmän henkilökohtaisiakin ajatuksia, se on jokaisen oma valinta. Luulen, että jokainen lukija on myöskin niin älykäs, että oikeasti itse arvioi sen, milloin kirjoitetut tekstit ovat sellaisia, että niitä haluaa lukea.

Minulla ei ole siis mitään kokemusta siitä, että joku olisi pitänyt minua jotenkin tyhmänä tai epäaitona kirjoitusteni vuoksi, vaan nämä ajatukset tosiaan heräsivät tuon alussa mainitsemani Hello Helene -blogin perusteella. Päällimmäinen ajatukseni oli se, että miksei joku saisi pitää myös hieman pinnallisempaa blogia, jos vaikka onkin jollain saralla ansioitunut. Eivät ne ansioit siitä häviä. Mielestäni harrastusten (jollainen tämä blogin pitäminen on ainakin minulle) ei tarvitse olla välttämättä aina kovin älyllisesti haastavia. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että paljon silläkin saralla tästä bloggailusta olen saanut irti ja kiitos siitä kuuluu varmasti kaikille, joiden kanssa olen bloggailun lomassa ollut tekemisissä. :)

Mielelläni kuulisin, että millaisia ajatuksia teillä herää asiaan liittyen?

Kuvat